20. huhtikuuta 2012

Huvikummun ikkunoita

Edellisessä kirjoituksessa oli kuvia muutamista tavaroista joita olen keräillyt kunnostusta varten. Aloitin niistä helpoimmista eli ikkunanpokista. Rapsuttelin irti vanhat kittaukset, maalit ja muun lian jota tulikin yllättävän paljon noin pienestä tavarasta. Pokista puuttuivat lasit ja ne olivat huonossa kunnossa. Tämän vuoksi en jättänyt niitä puupuhtaaksi vaan maalasin suurimmat viat piiloon. Yleensä haluaisin säilyttää alkuperäisen pinnan, mutta joskus tavara on niin huonossa kunnossa ettei se onnistu. Yleensä maalaus poistaa sitä pahaa hajuakin. mihin muuten auttaa myös mm. etikalla pesu, grillihiilien tai kahvinpurujen laitto pariksi päiväksi tavran sisälle. Joku on kertonut myös kissan hiekan avoimessa astiassa imevän hajua ja kosteutta. Näitä vanhoja tavaroita ei kannatakaan heti lähteä työstämään vaan laittaa ne kuivaan ja lämpimään paikkaan odottamaan. Itse pidän näitä yleensä viikon, välillä pidempään jos en heti ala tekemään niille mitään. Silloin ne kuivuvat rauhassa ja lian ja muun saa helpommin irti ja silloin myös huomaa tarvitseeko mahdolliselle hajulle tehdä jotain. Kevään tullen halusin kokeilla myös värejä, ei aina sitä samaa valkoista. Sekoittelin kivan keltaisen sävyn vanhoista maalin jämistä ja maalasin toisen pokan aurinkoisen keltaiseksi. Osasyy on varmasti uudelleen herännyt retro-innostukseni joka huútaa värejä muuten maalaisromanttisten ja vaaleiden huonekalujen joukkoon. Laitan tämän ihanan huvikummun ikkunan tyttäreni huoneeseen, kaiken värikkään ei lastenhuoneessakaan tarvitse tulla verhoista tai matoista.

Ei kommentteja: